Paa pataan

Aatonaatonaatto, juuri ennen lumipyryn alkamista. Sain onnekkaasti ostettua Vellikellon parkkipaikalta lohta, harkitsin viimeistä siikafilettäkin, mutta jätin. Siika on erinomainen suolakala, siiansilakka. Äidin puhelu tavoitti. "Olisi tuoretta rieskaa." Siis rekkajonojen ohi rajan pintaan. Saalis ei rajoittunut leipomuksiin. Isä tuli hämärän mukana mereltä, kuhan kanssa. Siinä sitä oli hyvä kiikkutuolissa odotella valmiita fileitä matkaan ja ällistellä, etteivät nykyään ihmiset osaa käsitellä tuoretta kalaa. Kuhafile pakastuu nopeasti, sulaa samaten. Siitä saa helposti hyvää ruokaa. Parasta kuha on sellaisenaan pannulla paistettuna. Siis kastellaan munaan ja jauhoihin, joissa on suolaa ja pippureita ripaus. Paistolämpötila pitää olla korkea. Paistoaika lyhyt. Kuhan rasvahappoja kehutaan. D-vitamiinia enemmän kuin lohessa. Mutta parasta on tietenkin satumainen maku. Kalastaminen on kovaa työtä – ammattikalastajat sukupuuttoon kuoleva laji. Itse suosin aina kotimaista

On joulukeittiön aika. Keittokirjojen selailua ja perheklassikoita. Tänään leivontakirjaa selaillessa silmä pysähtyi ruisleipäsivulle. Taikinajuuri... voi siitä on aikaa, kun viimeksi olen leipätaikinaa tehnyt, puutiinu ravistuneena aitassa. No, en nyt sentään intoutunut ruisleivän tekoon, mutta taikinajuuren laitoin muhimaan. Ylihuomenna, aatonaattona keitetään hapanvelliä (ks. Asko-enon kirjoittama hapanvelliohje ). Aamulla pullotin kotikaljan. Teen sen yleensä Tuoppi-uutteesta, 10 litraa vettä, 3 pussia uutetta ja 6 dl sokeria. Eikä ollut ensimmäinen kerta, kun unohdin ulkorapulle jäähtymään viemäni pullot jäätymään, 4 litraa siis vasta valmiina, kun toiset neljä ehtivät poksahtaa lasikaljamössöksi (arg ja siis ei ensimmäinen kerta ei). Pääsen siis uudellen kaljan tekoon. Ulkorappu ja 10 miinusastetta ovat kätevä ekologinen jäähdyttämö, jossa on omat riskinsä... kannattaa jättää korkit kiertämättä kiinni vastaisuudessa. Kotikaljan teko houkuttelee aina leipomaan leipää, hyvää lo

Tähän vuodenaikaan sisäisiä villapaitoja haetaan eri tavoin, säteilevästi ryyditetty perusruoka antaa osaltaan voimia harppoa yli kaamoksen. Suosittelen tietenkin myös vähintään viiden heijastimen varustamana ulkoliikuntaa, maisemahavaintoja täällä eilisiltana hölkätessä: Pataan laitetaan aurinkoisia tykötarpeita. Porkkanainkiväärikastike, josta kiitos Basic cookindg -kirjalle. Poikkesin tietysti hitusen kirjan ohjeesta. Kaapistani katsastin, että kastikkeen valmistumisajan 20 min kanssa käy yksiin moni lisäke, valitsin hirssin , joka osoittautui todella maukkaaksi ja sopivaksi. Porkkanakastike valmista puoli desiä kasvislientä pilko sipuli pikkukuutioiksi raasta peukalonkokoinen inkivääripala kuumenna pannu laita kuumenneeseen pannuun yhdelle laidalle öljyä lisää sipulikuution kuivaan pannuun ja inkivääriraaste öljyyn vältä käristymistä, paahda Porkkanat pannuun. Päälle 1 tl curry-jauhetta ja juustokuminaa. Hämmennä ja kasvisliemi sekaan, lisää myös teelusikallinen