Matikka-aika

Miten voikin elävänä palautua lapsuuden ruokapöytä makunystyröille, hajuaistiin. Matikkasoppaa. Veljen kanssa kisaa maksasta, kummalle tuli isompi pala. Keiton syöminen aloitetaan ruotojen perkaamisella, sitten liemi perunoineen ja sitä makua. Matikkasoppa on kalakeittojen aatelia. Kuljetin sunnuntai-iltana isän pyytämää ja valmiiksi käsittelemää, pakastettua pikkumatikkaa eilisen työreissun ajan illaksi opiskelukotiin. Pakkasin jäihin ja hyvin kesti kohmeessa. Maksa vain oli ehtinyt sulaa ja jätin sen sitten pois pelistä. Keitto-ohje on luontoretki- ja luontokokkauskirjasta Tuulenhuminaa – Elämyksiä luonnossa (Petri Hautala). Tillin sijaan laitoin kuivattua ruohosipulia, kun tilliä ei ollut. Muuten tismalleen ohjeen mukaan (tai no, maustepippurit vaihdoin mustapippureihin). Perunat luomu-Van Goghia, on just passeli tiivis ja maukas lajike tähän (Van Gogh näemmä luokitellaan jauhoisiin perunoihin, mutta nämä luomupotut, joita olen ostanut, eivät hajoa keitettäessä ja kestävät lämmi...