Mitä tehdä rucola-jättisaaliille?

Rucola on tuoreehko tuttavuus suomalaisessa ruokapäydässä. Lars Johnssonin Vihreä keittiö (WSOY 1986, Pikkujättiläinen 752 sivua) ei tunne sitä lainkaan. Ruokakaupoissa on voinut jo jonkin aikaa tehdä tuttavuuttaa ruukkurucolan ja Ruotsista rahdatun leikkorucolan kanssa. Mutta mitäs sitten, kun kasvilavan kulmalla rucolametri puskee satoa? Pienimuotoinen mausteeksi käyttäminen ei riitä.

Muistin talvelta ruokaohjelman, jossa vierailtiin vuoristokylässä Italiassa. Vanha paimenmummo keitti vadillisesta rucolaa maukkaan näköistä keittoa. Dixonin 500 parasta keittoa (Multikustannus 2005, pokkaripainos 1000 parasta keittoa kirjasta, ja ihan huippumainio kirja) sisältää rucolakeiton ohjeen. Kaikkia aineita ei löytynyt kaapista, joten sovelsin oman version:

1 iso punasipuli
10 litran kattilallinen huuhdottua rucolaa
2 rkl oliiviöljyä
2,5 dl vettä
150 g Koskenlaskijaa
(ohjeessa oli kasvisliemikuutio mutta suosittelen jättämään pois)

Silputtu sipuli kuullottaan ensin kuivalla pannulla, sitten joukkoon öljy ja saksitaan reippain ottein rukolaa sekaan, käännellään ja kaadetaan vesi päälle, annetaan hautua hetki. Rucolaa ei tarvitse ruotia, sillä hautunut kasvismassa muussataan tahnaksi sauvasekoittimella. Liemi otetaan erikseen kattilaan, sulatetaan juusto liemeen. Ohjeessa oli ranskankermaa ja sitäkin voi toki käyttää, mutta jos ei satu olemaan, niin Koskenlaskija on hyvää kaikkiin keittoihin. Lisätään rucolasipulitahna liemeen ja sekoitetaan. Maukasta.

Rucolaa ja pinaattia voi käyttää myös yhdessä keittoon ja muhennoksiin. Rucolatahnaa voi pakastaa ja sillä tavalla saaliin saa myös säilöttyä pieneen tilaan.

EDIT: Rucola- ja pinaattiaiheesta kiintoisaa keskustelua Qaikussa.