Taatusti hidasta ruokaa
Tänään oli hapanvellipäivä. Lapsi oli saanut sukulaispaikasta leipäjuurta (kiitokset vain Ellalle!). Sen verran laiska emäntä olin, etten uutta juurta laittanut sen pakastetun pohjalta, vaikka olisi tullutkin maukkaampaa. Hapanvelli on täkäläistä perusruokaa, vanha perinneherkku, jonka kunniaksi on kotikunnassani Virolahdella pidetty Hapanvellijuhlat jo aikapäiviä, ainakin yli 40 vuotta (onpa muuten tynkäversio hapanvellistä Wikipediassa ). Ensi kesänä kannattaa suunnata 18.7. Virojoelle klo 12. Siellä sitä taas saa soppatykistä. Hapanvelli on mielenkiintoinen esimerkki, miten perusraaka-aineet muuttuvat monen keittiökemiallisen prosessin kautta erityiseen muotoon. Raaka-aineissa ei ole mitään ihmeellistä: ruisjauhoja, vettä, leipäjuurta, kuivia herneitä, perunoita, suolaa ja nokare voita. Hapanvelli kuului leipälauantaille. Sitä ei keitetä hetkessä, leipäjuuren valmistuminen vie yli parin yön. Kun torstai-iltana aloitetaan, lauantaina on velli valmista. Asko-eno on laittanut perus