Paa pataan

Ensimmäiseksi viittaus Saku Tuomisen kirjaan Kaikki mitä olen oppinut hyvästä ruoasta, sivu 123. Ei tomaattia ja pastaa minestroneen. Keitto voi koostua kasviksista ja olla vihreä: kauden kasviksia, hyvä laatu etusijalla. Aloitetaan freesaamalla sipuli, valkosipuli, chili – valinnan mukaan. Toisekseen viittaus Jamie Oliverin kirjaan Jamien italialainen keittiö, minestrone-ohje s. 82. Ei pastaa, vaan risottoriisiä, joka imee liemen makuja. Hävikkiruuassa juuresten pieni nahistuneisuus ei pilaa lopputulosta. Keräilin kaapista molempiin edellä mainittuihin lähteisiin sovitellen oman sävellykseni. Ainekset lisätään keittoon niin, että mikään ei kiehu muussiksi. Arborio-riisi saa ensin paahtua kattilan pohjalla sipulin, chilin ja kovien juuresten kanssa öljytilkassa pari minuuttia. Sitten liemi joukkoon ja 15 minuuttia hiljaa poreillen. Loput ainekset joukkoon kypsymisjärjestyksessä. Tikuiksi viipaloidut perunat kypsyvät muutamassa hetkessä. Niiden pitää jäädä napakoiksi. Näistä tarpeista k...

Kesän suunnittelupäivät työkavereitten kanssa. Ruokaa, jossa muutama -ton-pääte. Käännyin takuuvarman Dixonin puoleen silläkin mielellä, että aloituslounaalle keitto, joka ei odottelusta säikähdä. Kauden ainekset suuri plussa. Ja mikäs sieltä löytyikään: intiaanien raikas tomaattikeitto. Dixonin keitto-keittokirja on pullollaan erimaailman arkisia lempikeittoja. Niitä, joista on tykätty sukupolvesta toiseen ja niitä, jotka ovat edullisia sekä käteviä valmistaa. Tämä toimii! Mikä parhainta, jos tätä tomaattikeittoa jää yli, se maistuu myös kylmänä. Tunnustan myös, etten itsekseni olisi keksinyt tällaista yhdistelmää. Vaikka yleensä tilliä ei lisätä heti alkuun keittoon ja vaikka yleensä omenoita ei laiteta keittoon, niin hippasen outoa ohjetta kannattaa totella noudattaa kirjaimellisesti. 4 hengen annos: 1 kg pilkottuja tomaatteja 1 vihreä (Granny Smith) omena kuorittuna ja pilkottuna 2 sipulia kuutioituna 1 rkl hienonnettuja mintun lehtiä 1 rkl hienonnettua tilliä 2 laaker...

Jääkaapissa sattui olemaan suuri ihana punainen paprika ja katkarapujen jämät. Googlasin hakusanoilla paprika, keitto, katkarapu ja löysin mainion paprikakeiton ohjeen , jota hieman muunnellen syntyi uusi suosikki. Tännekin säilöön. En ennen ole tällaista tehnyt. Sopii myös linjojaan vahtivalle. Vähän niitä, mitä välttää pitäisi, sopivasti sitä, mitä tulisi lautaselle laittaa. Ja tietenkin se tärkein, ihan älyttömän hyvää. Tällä ohjeella syntyy kaksi lounasannosta. Iso sipuli tai pari pientä kuutioiksi ja kasariin paahtumaan. Sipuli on parasta paahtaa aluksi kuivalla pannulla, mutta pinnoitettujen kasareitten kanssa on hyvä olla tilkkanen öljyä. Käytin macadamiaöljyä, joka kestää hyvin kuumentamista. Vaikka se on kallista, tilkkanen riittää ja riittoisaa on. Jokainen tekee makunsa mukaan tässä suhteessa. Pari kolme litistettyä valkosipulin kynttä perään, jahka sipuli on aikansa pyörinyt yksinään. Hetken kuluttua paprikapalaset. Laitoin mukaan myös nahistuneen tomaatin. Vähän ...

Kannattaa uskoa kansanviisautta: kanakeitto kyydittää lentsua . Näistä tarpeista kyytipoikalimen taioihin: Vesi kiehumaan. Siihen yrttejä ja mausteita: laakerinlehti, maustepippuri, mustapippuri, viherpippuri, timjami, rosmariini, curry. Ja kanaliemikuutio, ellei keittiön kätköistä löydy sitä itteään, oikeeta kanalientä. Sitten kypsymisjärjestyksessä tikuiksi veitsittyjä juureksia: lanttu, selleri, porkkana, peruna. Sitten vihanneksia: sipuli (tai oikeastaan tämän panin paahtumaan pannuun kananpojan kaa), valkosipuli, paprika, chili.  Esipaistettu kyytiin: maustamatonta broileria (kana ois paree, mutku sitä ei meinaa saaha). Vielä hilkun ennen kypsymistä Koskenlaskijaa ja maissia. Pinnalle tuoreita ja kuivattuja yrttejä. Ja variaatioita piisaa. Tämä on hyvää, kestää lämmittämistä. Ja hus lunssa hus.

Perunapurjososekeitto kuuluu niihin, joita harvemmin muistaa tehdä, vaikka keitto on helppo ja maukkaan pehmeä. Kas näin tein: Perunoita kuorittuna (noi 12 keskikokoista, 1,5 l vettä) Suuri purjo kaikkine vihreine lehtineen (pitää pestä huolellisesti). En paahtanut purjoja pannulla, kuten monissa ohjeissa tehdään vaan laitoin ensin perunat kiehumaan (vähän suolaa veteen), sitten purjot päälle pilkottuna. Mukaan vielä 7 viherpippuria. Kypsymään oikein hiljaiselle tulelle ja kokki ulkoilemaan siksi aikaa.  Kun perunat ovat kypsiä, kattila pois levyltä ja pieni nokare sinihomejuustoa ja maustamatonta tuorejuustoa sekä puolikas lihaliemikuutio (tai kasvisliemi) sulamaan. Sauvasekoittimella soseeksi. Mustapippuria myllystä ja pieni nokare voita sekoitetaan soseeseen.

Päivä taittui, nälkä kasvoi. Valkosipulia oli yllin kyllin. Keitto. Netin puoleen käännyin. Samettisia soseutettuja kermaan hukutettuja oli tarjolla, taatusti hyvää, mutta nyt ei tehnyt mieli kermaa, voita eikä juustoa (eilisillan suklaa syntilistalla). Soveltaen paria ohjetta syntyi maukas, ravitseva ja kevyt valkosipulikeitto. Kas näin: Halkaise kaksi kokonaista isoa kuorimatonta valkosipulia (tai 3-4 pienempää) puoliksi ja kääri folioon. Anna paahtua puoli tuntia 200° C. Kuori pehmenneet sisukset pannulle, hitusen sokeria ja yksi pilkottu sipuli mukaan. Ei siis rasvaa tässä vaiheessa. Paahda niin, että sipulit saavat kultaisen sävyn. Lisää hiukkasen oliiviöljyä, sen verran, etteivät sipulit tarti pannuun. Paahda hetki. Lisää pieniksi pilkotut kuivatut perunat (2 isoa perunaa). Kääntele tovi niin, että perunasuikaleetkin kuumentuvat ja saavat hitusen väriä (ei mitään käristystä). Lisää vettä niin, että juurekset peittyvät. Anna kiehua hetki. Lisää mukaan kanalientä (kuutio...

Suunnitellessani viime viikon pitoja huokaisin Facebookissa, ettei nykyisissä juhlakeittokirjoissa käsitellä monikymmenpäisen juhlavierasjoukon kestitsemistä. Joku valisti, että harvapa sellaisia itse laittelee, nykyään tilataan pitopalvelu isommalle vierasjoukolle. Minä vanhana emäntäkoululaisena ja säästäväisenä talonremppaajana kumminkin laittelin itekseni ja lahjoiksikin olin tutuilta toivonut syötäviä, sillä tavaraa tuntuu olevan loppuiäksi. Lahjaosastolla saatiin nauttia jännittäviä ihanuuksia, kuten kanapiirasta, itse tehtyjä coctail-lihapullia, itse loimutettua lohta, lammaspalvia, kalakukkoa ynnä muita herkkuja. Loistava ruokalahjaidea oli hedelmäasetelma, joita tuli kaksi kappaletta, sekä ruoka- että kahvipöytään. Mutta siis tässä kerron naamakirjassa lupaamani reseptit, mitä laittelin edullisista aineksista. Kaikki nuo neljä tarvetta, sipuli, peruna, punajuuri ja kaali, olivat kaupassa kilohinnaltaan alle 90 senttiä. Porkkanajuttuakin olisin tehnyt, mutta nyt on ta...

Maa-artisokkaa kannattaa viljellä, jos omistaa kotipuutarhan. Puutarhan laidalle sijoitettava, hujopiksi venyvä, helppohoitoinen kasvi tarjoaa mukulaherkkua, joille ei tarvitse edes kellaria vaan sato säilyy seuraavaan kevääseen sijoillaan. Maa-artisokka on parhaimmillaan samettisena keittona. Löysin kerrassaan hienon keittoreseptin netistä, Kaikki äitini reseptit -blogista , jonne ohje oli noukittu hieman muunnellen Glorian ruoka&viini -lehdessä 8/2010. Valmistin keiton vähän muunneltuna, jätin voin pois ja liemitiivisteen määrän voi puolittaa. Keiton paksuutta voi säätää – oma keittoni oli paksua ja sakeaa ja tuntui oikein hyvältä sellaisena. Pesin ja harjasin sekä esikeitin hetken maa-artisokkia kuorimisen helpottamiseksi, koskapa olivat hyvin muhkuraisia. 400 g maa-artisokkaa 1-2 perunaa 10 cm pala purjon vaaleaa osaa 0,5 l kasvislientä (kuutio tai fondi, puolet ohjeen määrästä) Keitetään juurekset ja sillä aikaa paahdetaan hyvässä öljyssä kourallinen pekaanip...

Porkkanakeitto tuo tuttu saa uusia sävyjä Dixonin mainion reseptin ja pienen oman lisäyksen ryydittämänä. Keltaista, oranssia, punaista. Lämpimien värien ja kuumien makujen voimistusta ulkoilupäivän päätteeksi. Vesikattila (vajaa litra vettä) ja valurautapannu tulille. Pannulle kaksi karkeasti pilkottua punasipulia paahtumaan, tovin jälkeen loraus rypsiöljyä ja kaveriksi pannulle 5 lyttyyn painettua valkosipulinkynttä ja yksi viipaloitu punainen chili. Annetaan pehmetä, ei käristystä. Neljä isoa porkkanaa kuutioiksi, iso tai kaksi pientä perunaa ja kolme tomaattia lohkoiksi. Kiehuvaan veteen pari ruokalusikallista kanafondia ja kaikki vihannekset ja juurekset. Haudutellaan 45 minuuttia. Soseutetaan sauvasekoittimella. Sekaan nippu hienoksi hakattua punabasilikaa ja puoli desiä sirtuunamehua. Purkki ranskankermaa ja puoli teelusikallista tabascoa. Annetaan vielä hissukseen hautua vartin verran.

Kohtasin Itävallassa Steirmarkissa ensimmäisen kerran kurpitsansiemenöljyn, jota sikäläiset käyttivät salaattiöljynä. Sitä syvän vihreää herkkua saa nyt myös Suomesta. Ei kannata pelästyä öljyn hintaa. Öljy on riittoisaa, sillä sen maku on syvä ja pähkinäinen. Itävaltalaiset mainitsivat kurpitsansiemnöljyä arvostettavan paitsi maun myös terveellisyyden vuoksi. Työntäyteisenä päivänä ei ollut pitkiä aikoja lounaan valmistukseen. Tällä ohjeella maukas lounaskeitto vähällä vaivalla: kattila tulille ja suunilleen 7 dl vettä kiehumaan huomaa, että ei suolaa veteen! lehtiselleri paloiteltuna joukkoon ohuiksi viipaleiksi pilkottu palsternakka perään keiton kypsyessä paahdetaan  3 rkl hampunsiemeniä kuivalla valurautapannulla, varovaisuutta paahtamistyössä parmesanin voi raastaa valmiiksi vihanneksia ei keitetä ylikypsiksi, kun ovat kohtalaisesti kiehuneet, hurautetaan muussiksi sauvasekoittimella mausteeksi suolan sijaan pieni loraus kurpitsansiemenöljyä sekä tummaa balsamico...

Lauantailounaalle oli odotettavissa syömämiehiä. Sipulikeittoa oli tehnyt mieli jo jonkin aikaa ja nyt tuli hyvä syy ryhtyä itkettävään askareeseen. Sipulin käsittelyyn liittyy pieni temppu, joka toisinaan mainitaan sipuliruokien ohjeissa. Sipulin kuullottaminen aloitetaan kuivalla pannulla, ilman rasvaa. Paahdetaan sopivalla tulella, ei liian kovalla, mutta kuumalla. Kun sipulikuutiot ovat saaneet hieman väriä, pannuun lisätään vähäinen määrä öljyä. Kuutioin vajaan kilon luomusipuleita. Paahdoin niitä kuivalla pannulla, kahdessa erässä. Käytin kumpaankin erään ruokalusikallisen oliiviöljyä. Toisen erän kanssa paahdoin vajaa 100 grammaan kuutioitua palvikinkkua. Paahdoin sipuleita kullankelaisiksi. Paahdetut sipulit ja kinkun siirsin lihaliemeen (noin 1,5 litraa vettä, 1 lihaliemikuutio) ja annoin muhia hiljaa. Maustoin liemen huhmaressa jahamallani mausteseoksella. Seoksen sain ystävältäni Italian tuliaisina. Mausteseoksen tuoksuhurmasta vastasivat: rosmariini, oregano, salvia...

Nykyajan kanaakanaa... Sain naistenpäivänä kolme naista vieraaksi opiskelukämppääni. Tehtiin ruokamatka Kolumbiaan, oppaana jälleen mainio Dixonin keittopokkari, jota on tullut jo aiemmin kehuttua . Dixonin keittokirjan parhaus on siinä, että keitot ovat ympäri maailmaa koottua arkiruokaa ja arkiruoka on aina toimivaa, maukasta ja helppoa valmistaa. Kanakeitto valmistui tietenkin broilerista, kun ei nykyään helposti saa kanaa mistään. Osaavatkohan nuoremmat ihmiset enää kokonaista kanaa käsitellä? Otinpa siis maustamattomia broilerin rintapaloja. Niissä oli sentään luuta mukana. Laitoin ensimmäiseen keittovaiheeseen luut ja nahkat mukaan antamaan liemelle makua. Ohjeessa on jännää kehotus lisätä erilaisia perunoita. Perunat keitetään myös hyvin kypsiksi. Kannattaa totella ohjetta. Itse laitoin Pitoa, Puikulaa ja van Goghia. Maissintähkinä käytin minimaisseja pakkauksen. Jos käytät kokonaisia esikypsennettyjä maisseja, muista pilkkoa varovasti ja mieluiten hyvillä välineillä (lih...

Miten voikin elävänä palautua lapsuuden ruokapöytä makunystyröille, hajuaistiin. Matikkasoppaa. Veljen kanssa kisaa maksasta, kummalle tuli isompi pala. Keiton syöminen aloitetaan ruotojen perkaamisella, sitten liemi perunoineen ja sitä makua. Matikkasoppa on kalakeittojen aatelia. Kuljetin sunnuntai-iltana isän pyytämää ja valmiiksi käsittelemää, pakastettua pikkumatikkaa eilisen työreissun ajan illaksi opiskelukotiin. Pakkasin jäihin ja hyvin kesti kohmeessa. Maksa vain oli ehtinyt sulaa ja jätin sen sitten pois pelistä. Keitto-ohje on luontoretki- ja luontokokkauskirjasta Tuulenhuminaa – Elämyksiä luonnossa (Petri Hautala). Tillin sijaan laitoin kuivattua ruohosipulia, kun tilliä ei ollut. Muuten tismalleen ohjeen mukaan (tai no, maustepippurit vaihdoin mustapippureihin). Perunat luomu-Van Goghia, on just passeli tiivis ja maukas lajike tähän (Van Gogh näemmä luokitellaan jauhoisiin perunoihin, mutta nämä luomupotut, joita olen ostanut, eivät hajoa keitettäessä ja kestävät lämmi...

Roderick Dixonin keittokirjapokkari 500 parasta keittoa on pitkään ollut suosikkioppaani nopaisiin ja maukkaisiin ruokahetkiin. Pokkari on lyhennetty painos kirjasta 1000 parasta keittoa. Samalta tekijältä on näemmä myös julkaistu mm. Afrikkalainen keittokija ja kustantajan sivuilla kerrotaan, että keittokirjailija Dixon "on kotoisin Englannista. Hän on asunut pitkään paitsi Suomessa niin myös Afrikassa." Jääkaapissa puolen kilon pussi luomuporkkanoita houkutteli porkkanakeitolle. Niinpä nappasin Dixonin käteeni, P niin kuin porkkana: brasilialainen porkkanakeitto. Ja pitihän sitä tietenkin vähän muunnella sillä, mitä kaapista löytyi. Alkuperisestä ohjeesta saa alkukeitoksi sopivan ohuen keiton. Oma muunnelmani on pääruuaksi käypä. kuori ja viipaloi sentin palasiksi puoli kiloa porkkanoita 1 pieni sipuli ja 2 shalottisipulia kuutioituna kuivaan pannuun paahtumaan käännellään hetki, samalla kuori 3-6 valkosipulin kynttä loraus oliiviöljyä pannuun, valkosipulit mukaan...

Aloitinpa sitten Portugalista Tampereen opiskelukodin makumatkailun. Muuttokuormaan pääsi kassillinen lämpimien maitten keittokirjoja ja maan mainio Dixonin soppakirja. Kaivoin esiin S niin kuin sipuli. Ja heti heitin hyvästit kermaiselle ja raskaalle ravintoloista tutulle sipulikeitolle. Iltapäivälenkillä kassi täyteen hyviä luomusipuleita ja pari muuta tarviketta. Kas näin menee portugalilaisen sipulikeiton ohje Roderick Dixonin tapaan suunilleen: puolisen kiloa perunoita pilkottuna vettä reilusti (punnitsin perunat kädellä, mittasin veden silmällä) pitkä loraus oliiviöljyä 50 g viipaloitua chorizo-makkaraa kuumennetaan ja annetaan kiehua 10 min Sipuleita kolmen ison keltasipulin verran: omani olivat pieniä ja ihanan napakoita luomusipileita, laitoin mukaan yhden tavallisen salottisipuli ja yhden banaanimallisen salottisipulin. Sipulit pieniksi kuutioiksi, ei tarvitse jauhaa tuusannuuskaksi. Sitten tärkeä jippo: sipulit paahdetaan kuivalla pannulla, siis ilman rasv...

Ulkona ei näytä mitenkään houkuttelevalta, joutsenetkin joutuivat viimein nousukiitoon kohti etelää. Päivä ei juuri valkene, muutama sentti lunta, muutama aste pakkasta ja tuulenviimaa. Juuri tällaisia hetkiä varten kylmästä kaivetaan padallinen punajuuria. Punajuurikeitolla on ihmeellinen vaikutus. Se saa mielen ja kehon lämpenemään, ihan kuin valokin kajastaisi jostain, vaikkei tiedä, mistä. Keitto on helppo kuin mikä, suurin vaiva on kuoria raa'at punajuuret. Haudutuksen aikana kannattaa uhmata ulkokelejä turkishaalarin ja pilkkisaappaiden varustamana. Näin siis syntyy takuuvarma punajuurikeitto: raasta monitoimikoneen karkealla terällä monta sipulia ja laita kattilaan ilman rasvaa tai vettä paahtumaan raasta kattilallinen punajuuria karkealla terällä, laitoin tänään mukaan myös yhden palsternakan, kun sopivasti odotteli keittoon pääsyä kun sipuli on paahtunut, lorauta hieman öljyä ja pehmitä sipulia (tämän käsittelyn jälkeen sipuli on suloisen makeaa ja sulautuu keittoon...