Paa pataan

Pinaattirivi puskee pulskia lehtiä, minkä ehtii. Piti siis kehitellä seuraava versio pinaattijuttua, ettei mene maku eineestä. Emäntäkouluaikainen reseptivihko esiin. Muistui mieleen munakasrulla, sellainen munakkaan ja pannukakun välimuoto. Sieltähän se ohje löytyi, tosin täytteenä anjoviksia ja sipulia, mutta oimin päin kehitelty pinaattiversio menee näin: 6 munaa 1 dl vj 6 dl maitoa 0,5 tl suolaa Kääryleen pohja leivinpaperin päälle uunipellille 175°. Pohjataikina on ihan vetelää ja jos pelti ei ole tasainen, kannattaa käännellä paiston aikana ja kaapia taikinaa tyhjiksi jääviin kohtiin. Hyytyy oikein mainioksi. Täytteitä voi kehitellä, mutta tähän laitoin nyt siis tahnan, jossa oli pinaattia (ryöpättynä ja hakattuna), muussattua fetajuustoa ja tuorejuustoa. Rullataan kuin kääretorttu. Pinnalle juustoraastetta ja vielä kuorrutuksen ajaksi uuniin (200°).

Millaisia ovat parhaat keittokirjat? Kannet irronneet, välissä reseptileikkeitä lehdistä ja jauhopussien kupeista, parhaat aukeamat sen näköisiä, ettei basiliskokammoiselle voine näyttää, sivuille kirjoiteltu muunnelmia resepteistä tai korjauksia ainemääriin. Ja tietenkin parhaat keittokirjat aukeavat automaattisesti juuri siltä aukeamalta, jossa on suosikkiohje. Niinpä sitten saattaa käydä niin, että suosikkikeittokirjasta leipoo melkein 30 vuotta ja unohtaa selailla, että mistäs muita aarteita täällä olikaan. Tänään ehdottomasti rakkain leipomiskirjani, Veijo Vanamon ja Jaakko Kolmosen Leivotaan yhdessä (Neuvontakotit, 1977) sattumoisin aukesi väärästä kohdasta ja ta-daa, makumuisto emäntäkoulusta herahti kielelle: kaura-homejuustotorttu. Se on niiiiiin hyvää. 2,5 dl kaurahiutaleita 0.5 dl vj 0,25 tl suolaa 1 rkl sokeria 75 g voita 0,5 dl maitoa Täyte: 3 dl homejuustoraastetta 1 dl kermaa 1 muna Kuivat aineet ja voi keskenään ryynimäiseksi, maito käännellään joukkoo...