Paa pataan

Kevään työmatkalla poikkesin kirjakauppaan. Muista kaupoista en tykkää, mutta kirjakaupoissa on hauskaa nuuskia löytöjä. Alehyllystä osui käsiin tanskalainen modernisoitu pohjoismainen ruokavalio, Trina Hahnemannin terveellisen ja nautinnollisen ruuan keittokirja, jonka serkkuni oli suomentanut. Kotiutukseen. Aivan mainio opus. Pienellä säädöllä kokkailin eilen työkamujen avustuksella kaksi maistuvaa piirasta. Trinan keittokirjassa leivotaan vehnä-ruiskuoreen. Minä laittelin pelkkää vaaleaa gluteiinitonta jauhoa. Kirjan ohje oli väsätty vain purjolle. Versioin sen lisäksi myös parsakaalille. Hyvin pelitti. Voitelin vuuan ja jauhotuksen sijaan hömsöttelin sesaminsiemenillä. Ei kannata hämmentyä gluteiinittoman taikinan katkeilusta, sen saa mainiosti töpöteltyä vuokaan ja lopputulos ei ole mureneva. Siis näin resepti menee pienesti säätäen (maitotuotteet laktoosittomia, jauhot gluteiinittomia): 150 g jauhoja 1 tl suolaa 75 g voita tai öljyä 125 g rahkaa Jauho-suola-seokseen n...

Olen ehdottomasti Jamie Oliver -fani. Hänen keittiösäätönsä ovat melkein ainoita ruokaohjelmia, joita jaksan katsoa. Samat riimit toistuvat: Absolutely gorgeous! Hänen jutuissaan on monta asiaa kohdallaan: maku, selkeät ruuat, helpot ja silti hurjan hyvät reseptit, muuntelu ja pieni leikkimielisyys, vähän sellainen jammailun maku. Viime vuonna Suomessa julkaistusta Kätevä kokki Jamie löytyy paljon huokeita ruokia ja vinkkejä, kuinka tähteitä käytetään ja vältetään. Kasvisruokaosasto on saanut suuren lohkareen kirjasta. Sieltä poimin päivän herkun, kasviskorman. Pientä muuntelua omien ruokavarojen mukaan. Tärkeä ruoka-aine puuttui: kormatahna. En ole tutustunut enkä tiedä, mistä sitä saa. Googlaamalla löysin vinkin, jonka mukaan tein itse: oliiviöljyä kattilan pohjalle, 1 tl kurkumaa, 1 tl paprikajauhetta (laitoin myös vähän savupaprikaa), 1 tl jauhettua mustapippuria, 0,5 tl keltaista currya, 0,5 tl juustokuminaa ja 2 teelusikallista garam masalaa (intialainen mauste, sitä sattui...

Suunnitellessani viime viikon pitoja huokaisin Facebookissa, ettei nykyisissä juhlakeittokirjoissa käsitellä monikymmenpäisen juhlavierasjoukon kestitsemistä. Joku valisti, että harvapa sellaisia itse laittelee, nykyään tilataan pitopalvelu isommalle vierasjoukolle. Minä vanhana emäntäkoululaisena ja säästäväisenä talonremppaajana kumminkin laittelin itekseni ja lahjoiksikin olin tutuilta toivonut syötäviä, sillä tavaraa tuntuu olevan loppuiäksi. Lahjaosastolla saatiin nauttia jännittäviä ihanuuksia, kuten kanapiirasta, itse tehtyjä coctail-lihapullia, itse loimutettua lohta, lammaspalvia, kalakukkoa ynnä muita herkkuja. Loistava ruokalahjaidea oli hedelmäasetelma, joita tuli kaksi kappaletta, sekä ruoka- että kahvipöytään. Mutta siis tässä kerron naamakirjassa lupaamani reseptit, mitä laittelin edullisista aineksista. Kaikki nuo neljä tarvetta, sipuli, peruna, punajuuri ja kaali, olivat kaupassa kilohinnaltaan alle 90 senttiä. Porkkanajuttuakin olisin tehnyt, mutta nyt on ta...

Välillä pitää popsia kaappeja tyhjäksi ja nyhjäistä siitä, mitä on. Katselin illalla mungpapupussia. Eipäs ole tullut idätettyä aikoihin. Voihan mungpavuista tehdä ruokaakin. Yön yli liotus ja vaivainen 12 minuuttia kypsennystä. Katsaus jääkaappiin: vihannesten jämiä, pidempään käyttöä odotellut kiinankaali, ihan kelpo vielä pienen kuorimisen jälkeen. Jospa kaalikääryleitä eli mungpapuja reilu desi huuhtelun jälkeen runsaaseen veteen nukkumaan. Pavut kiehumaan ja valurautapannu kuumenemaan. Punasipuli pilkottuna pannulle, hetki paahtamista, loraus öljyä pannuun ja mukaan kasviskavereita sen mukaan, mitä kaapista löytyy, omastani löytyi: puolikas porkkana ja palsternakka (kuorimaveitsellä ohuita lastuja suoraan pannuun) 10 cm pätkä purjo ohuina siivuina puolikas punainen mieto chiti ohuen ohuina 2 valkosipulin kynttä ylimääräinen vesi pois kypsistä pavuista (vähän muussaantuvat, ei haittaa) kevyesti paahdetut kasvikset joukkoon ja surrur sauvasekoittimella muutama ruokalusi...

Lapsuudesta jäi muutamia ruokiin liittyviä hokemia tiiviisti mieleen. Ensimmäinen sopii nykykarppaajillekin tunnuslaulun alkusanoiksi: "Puhdasta, valkoista, tappaavaa." Nettihaku paljasti, mistä peräisin eli vuonna -73 suomeksi käännetty sokerin tuhoisuudesta kertova John Yudkin kirja. Toinen mieliinpainunut hokema oli munamainoskampanjan herkullinen: "Munalla töihin." Munista tulee mieleen omien lasteni lapsuusvuosikymmen 90-luku. Keskimmäinen kysyi muutaman vuoden ikäisenä syntymäpäivillä: "Onk tää nyt sitä kolestrolikakkua?" Sokerisesta vielä yksi välipalamuisto kouluajoilta. Hyppytunnilla mentiin koulukaverin kotiin tekemään välipalaa. Vatkattiin munia vaahdoksi ja laitettiin sekaan sokeria ja kaakaota. Sitten syötiin tyytyväisenä vaahto, nam. Mistä juolahti vielä mieleen varhemman lapsuuden herkku eli paksu viipale pullaa, siihen voita reippaasti ja sokeria niin paljon kuin tarttui kiinni. Maiskis. Lapsena sain jatkuvasti kuulla, millainen riuku o...

Kaaleja olisi hyvä syödä paljon. Kaalit ovat terveellistä ja maukasta ruokaa, useimmiten myös edullista. Tämä kaaliresepti on helppo, nopea ja tietenkin maukas. Yhdistelmä kuulostaa vähän oudolta, mutta toimii. Maukkainta kaalisalaatti on, kun se saa vetäytyä jonkin aikaa. Kannattaa tehdä yhdellä kertaa suuri annos. Suuren annoksen tekeminen on helppoa – varsinkin jos omistaa kaalihöylän, jollaisen itse toin aikoinaan Itävallasta. Sopii hyvin pitopöytään, koska on helppo ja nopea valmistaa ja on parhaimmillaan valmistusta seuraavana päivänä. Siispä näin: valkokaalia pilkottuna pieniksi suikaleiksi palvikinkkua samanlaisiksi pikkusuikaleiksi raejuusto sinappikastike (itse tehty tietenkin eli hyvää ruokaöljyä, vähän etikkaa, paljon sinappia, pippurirouhetta, suolaa, sokeria ja ravistetaan sekaisin)

Makumatkailu on hauskaa. Riittää, että menee keittiöön. Tänään piipahdin kukkakaalin kanssa Kreikassa. Kreikkalainen keittiö on, kuten matkaopas, Rena Salaman osuvasti nimetty kirja "Kreikkalainen keittiö" kertoo (Gummerrus, vuodelta x, ei kerrota... haa, vuodelta 2004 kertoi netti ), "pohjimmiltaan yksinkertainen – ruokalajit saattavat olla vaatimattomia, mutta ovat aina erinomaisesti maustettuja." Tämä sitruunainen kukkakaali on oiva makumatka yksinkertaiseen. Valmistuskin oli nopeaa ja vaivatonta. kukkakaali pienitään suupaloiksi. paistokasariin tai valurautakattilaan 6 rkl oliiviöljyä käännellään palasia kunnes hitusen ruskistuvat kuumaa vettä päälle sen verran, että lohkot miltei peittyvät suolaa maun mukaan kansi päälle ja miedolle lämmölle muhimaan n. 7 minuutiksi sillä välin vatkataan 2 munaa, yhden sitruunan mehu ja rkl maissitärkkelystä hyvin sekaisin vedetään kasari lieden reunalle ja käännellään neste hitaasti joukkoon annetaan kypsyä varovas...