Tekstit

Paistetut vihreät tomaatit

Kuva
Klassikkoelokuva mielessä. Nämä esittelee myös Jari Keräsen ja Timo Malmin kirja Valkokankaan herkkuja (Otava 2006). Netistä nappasin Los Angelesissa ja Helsingissä asuvien ystävien Essu ja lusikka -blogista esittelemät kolme herkullista reseptiä , joista viimeistä hieman muunsin kaappieni tilanteen mukaan (piimää olisi ollut, mutta arvelin, että vähärasvainen ei ole kyllin maukas). Siis näin: Vihreitä tomaatteja puolen sentin siivuiksi. Vehnäjauhoja ensimmäiseen leivityskuppiin. Seuraavaan muna, pari teelusikallista ranskankermaa ja loraus maustamatonta jugurtti. Kolmanteen kuppiin vehnäjauhoja, korppujauhoja, suolaa ja pippuria. Leivitetään edellä mainitussa järjestyksessä ja paistetaan kuumassa rasvassa. Käytin valurautaista parilapannua. Syödään heti. Ja maailma on hetken aikaa erityisen autuas. Ulkonäkö ei ehkä ole erityinen, maku on. Vihreistä tomaateista saa myös mainiota marmeladia.

Hunajaisen helppo salaatinkastike

Kuva
Jokaiseen aamuuni kuuluu teelusikallinen hunajaa. Yleensä teessä. Mutta eilen tuli tehtyä lämmin aamiaissalaatti, johon kuvittelin heti hieman hapokkaan, aavistuksen makean kastikkeen. Tein hunajaisen salaatinkastikkeen yksinkertaisesti sekoittamalla: - lusikallinen hunajaa (mikrossa juoksevaksi), - loraus sitruunalla maustettua oliiviöljyä ja - liraus hunaja-omena-viinietikkaa. Tätä kastiketta ei valella reippain ottein. Pieni määrä riittää. Makukohotus.

Kukkakaalia kreikkalaiseen tapaan

Kuva
Makumatkailu on hauskaa. Riittää, että menee keittiöön. Tänään piipahdin kukkakaalin kanssa Kreikassa. Kreikkalainen keittiö on, kuten matkaopas, Rena Salaman osuvasti nimetty kirja "Kreikkalainen keittiö" kertoo (Gummerrus, vuodelta x, ei kerrota... haa, vuodelta 2004 kertoi netti ), "pohjimmiltaan yksinkertainen – ruokalajit saattavat olla vaatimattomia, mutta ovat aina erinomaisesti maustettuja." Tämä sitruunainen kukkakaali on oiva makumatka yksinkertaiseen. Valmistuskin oli nopeaa ja vaivatonta. kukkakaali pienitään suupaloiksi. paistokasariin tai valurautakattilaan 6 rkl oliiviöljyä käännellään palasia kunnes hitusen ruskistuvat kuumaa vettä päälle sen verran, että lohkot miltei peittyvät suolaa maun mukaan kansi päälle ja miedolle lämmölle muhimaan n. 7 minuutiksi sillä välin vatkataan 2 munaa, yhden sitruunan mehu ja rkl maissitärkkelystä hyvin sekaisin vedetään kasari lieden reunalle ja käännellään neste hitaasti joukkoon annetaan kypsyä varovas...

Gourmeta takapihan tiilikasalla

Kuva
Kuvassa mukana myös kanaa. Joskus 10 vuotta sitten varustauduimme viettämään sadejuhannusta. Takapihalle oli askaroitu leikkimökki. Sen verannalta viriteltiin lähimäntyihin vanha suuri pressu, joka jäi sitten koko kesäksi avotelttakatokseksi. Minä raahasin kaikki löytyvät vanhat tiilet ja ladoin niistä grillintapaisen, joka palvelee virkaansa edelleen. Siihen saa ritilän ja muurikan. Malli on todella basic. Tiili lienee kuitenkin pihagrillin raaka-aineena mainio, se varaa lämpöä. Koska en muurannut grilliäni, se on kestänyt kaikki kymmenen vuoden säät ja takapihaelämän. Viime viikolla saapui pääkaupungista kaksi somevierasta kukkuraisten muovikassien kanssa. Herkut olivat kotoisin matkan varrelta, Jumalniemen Citymarketista. Vieraiden mukaan K-sarjan City-lihatiskeihin voi luottaa liikkuipa missä päin maata tahansa. Suuressa paketissa oli naudan niskaa eli entrecote-pihvejä. Niistä vierasparin grillimestari loihti esikypsennettyjen maissien kanssa taivaallisen grilliherkun. Yksi...

Lavalta pöytään: salaattia Häränsalmen tapaan

Kuva
Jälkikasvun pyynnöstä tulee oikein tarkka ohje siitä, miten tämä äiti tekee kesäsalaatin. Tämän tekemiseen menee hieman aikaa, mutta näpertely kannattaa. Maustuu jääkaappisäilytyksessä, jos sellaiseen yhtään jää. Ensin käydään lavalla hakemassa iso kulhollinen salaattilajitelmaa, nippu ruohosipulia, pieni sipuli varsineen ja tupsu persiljaa. Sitten laitetaan salaatinlehdet väljään kylmään veteen, valutetaan (lingotaan), ja kuivataan. Otetaan suuri salaattivati ja aloitetaan kastiketahnan valmistuksella. Tämä ohje on nyt pyynnöstä tosi tarkka. Säveltää voi tarpeiden ja maun mukaan. 0,5 dl pieneksi saksittua ruohosipulia 2 isoa valkosipulin kynttä puristettuna (hyvää tuoretta uuden sadon valkosipulia) 0,5 tl mustapippurirouhetta myllystä 0,5 tl Herbamarea (yrittisuolaa) 2 rkl balsamiviinietikkaa (basilikamaustettua jos on) 1 rkl basilikaöljyä 0,5 rkl mauste-etikkaa 2 rkl sitruunamehua 2 rkl oliiviöljyä 0,5 dl rypsiöljyä 1 karkeaksi raastettu porkkana pieni sipuli varsineen...

Pientä suolaista

Kuva
Heinähellettä pitää. Oikein olan takaa. Ylikypsymäisillään tomaatteja. Jääkaapissa juustonjämiä, oliiveja, muutama anjoviksen kuve. Ikääntyviä munia. Pakastimessa viimeiset mustikat tuntuvat nekin jo vuoden vanhoilta. Leivonnaisiin, ennen kuin menevät ihan piloille. Kuumalla leipominen ei sen kummemmin keittiötä paahda, kun on jo valmiiksi vari. Focacciaa en ollut ennen tehnyt. Tuli mieleen, kun jääkaapista löytyi tyttären jäljiltä öljyfetapakkaus, josta oli juustot noukittu ja jätetty valkosipulinkynnet ja oliivit. Muuntelin netistä löytynyttä ohjetta himppusen. 3,5 dl kuumaa vettä (42°) pussi kuivahiivaa (pussin sanotaan vastaavan 30 g tuorehiivaa) 1 rkl sokeria 0,5 tl suolaa 0,5 dl öljyä jahoja (1 dl soijajauhoja + n. 3 dl vj) > hyvin löysää taikinaa Kuivahiivan käynnistykseen pitää olla kädenlämpöä kuumempi vesi. Vesi, hiiva, sokeri ja ripaus jauhoja sekoitetaan ja annetaan seisoa tovi. Suola joukkoon, alustus jauhoilla (kunnon vaivaaminen), öljyllä löysä taikina ölj...

Mitä tehdä rucola-jättisaaliille?

Kuva
Rucola on tuoreehko tuttavuus suomalaisessa ruokapäydässä. Lars Johnssonin Vihreä keittiö (WSOY 1986, Pikkujättiläinen 752 sivua) ei tunne sitä lainkaan. Ruokakaupoissa on voinut jo jonkin aikaa tehdä tuttavuuttaa ruukkurucolan ja Ruotsista rahdatun leikkorucolan kanssa. Mutta mitäs sitten, kun kasvilavan kulmalla rucolametri puskee satoa? Pienimuotoinen mausteeksi käyttäminen ei riitä. Muistin talvelta ruokaohjelman, jossa vierailtiin vuoristokylässä Italiassa. Vanha paimenmummo keitti vadillisesta rucolaa maukkaan näköistä keittoa. Dixonin 500 parasta keittoa (Multikustannus 2005, pokkaripainos 1000 parasta keittoa kirjasta, ja ihan huippumainio kirja) sisältää rucolakeiton ohjeen. Kaikkia aineita ei löytynyt kaapista, joten sovelsin oman version: 1 iso punasipuli 10 litran kattilallinen huuhdottua rucolaa 2 rkl oliiviöljyä 2,5 dl vettä 150 g Koskenlaskijaa (ohjeessa oli kasvisliemikuutio mutta suosittelen jättämään pois) Silputtu sipuli kuullottaan ensin kuivalla pannulla...